tiistai 17. maaliskuuta 2015

Kispa

Olen niitä miehiä, jotka tykkäävät että asiat ovat helposti ymmärrettäviä ja selkeitä, vaikka itse en tähän kyseiseen kategoriaan monesti lukeudu. Sama periaate pätee suhtautumisessani urheiluun, sen pitää olla suoraviivaista, tavoitteellista, vittumaista, nihkeää ja tehokasta. Semmoinen leikin ja kivan varjolla urheilu ei ole mistään kotoisin, siitä puuttuu se askeettinen ote, itsensä kiusaamisen meininki ja spartalaisuus, vaikka Sparta olikin karmea kaupunkivaltio, jossa oli sotilaallisuutta ylikorostettiin ja orjatalous oli sallittua. Ei ihme, että kaatui. Takaisin nykyaikaan, hyötyliikuntaa on kuitenkin kuulemma hyvä harrastaa, vaikka se on aivan kamalaa, kun siitä ei oikein ota tarkalleen selvää, mitä se on.

Itse hyötyliikun kohtuullisen vähän, ainoa hyötyliikuntamuotoni on oikeastaan työmatkailu. Kuljen välillä kispalla töihin, koska se on nopeampaa ja vaivattomampaa kuin kävely ja bensa maksaa mansikoita. Tuon fillaria tarkoittavan sanan poimin muuten Kuopiosta, kalakukkojen kaupungista. Minulla oli jossain vaiheessa suhteellisen tuore kispa, mutta se varastettiin muutama vuosi sitten samana päivänä kun olin työhaastattelussa ja sain paikan. Karmajuttuja. Samaisesta syystä vietän nyt raikulielämää, sillä vain riittävä pohjakosketus voi taata tasaisen purjehduksen loppuelämää ajatellen. 

Pyöräksi kannattaa siis valita toimiva vanha paska, sillä sitä tuskin pöllitään, varsinkin jos on kunnon lukko. Ketjulukot kannattaa unohtaa suosiolla, sillä ne nyt saa meidän mammakin katki vaikka fiskarsseilla. Vanhemmissa mankeleissa on yleensä yksi tai kolme vaihdetta, se riittää. Enemmän kuin kolme vaihdetta on elitismiä. 
Kuvassa kispani, vanha mutta toimiva Lux Special. On sillä varmaan joku muu merkkikin, mutta en tiedä siitä. Kispassa on rikki oleva dynamolamppu, mikä lipsahtaa välillä päälle ja tekee polkemisesta helvetillisen raskasta. Torikivetyksellä ajaessa pyörä rämisee mertaan ahdettu vuoristogorilla, mikä on näpsäkkää, sillä eipä tarvitse soitella pirikelloa, mikä ei muutenkaan oikein toimi. Kispassa on aika uudet renkaat, vaihdatin ne liikkeessä, sillä onnistuin itse puhkomaan ostamani sisäkumin ruuvimeisselillä, kun yritin vaihtaa kumeja omatoimisesti. Kispa liukuu muutoin oikein samettisesti.

Kispamies ei yleisesti ottaen saa kömöä, mutta jos menee kartsalle, niin kispa on parempi vaihtoehto kuin auto, jos ryyppy hirttää kiinni, siis itsellä eikä koneella. Nykyautoissa on muutenkin harvemmin ryyppyä. Kispalla voi kuitenkin silti liikkua yössä, aina ei pidä juosta naisten perässä, tai no oikeastaan ei ikinä, koska se osoittaa huonoa itsetuntoa. Asioita ei pidä tehdä kömöillekään liian helpoksi, loppupeleissä on nimittäin vaikea arvostaa ihmistä, jonka kanssa asiat on yhtä helppoja kuin kalan ampuminen tynnyrissä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti