Vaikka monesti annankin runtua kaupalliselle touhulle, tuotemerkeissä on myös puolensa. Merkkituotteet ensinnäkin näyttävät usein aika kivoilta, ja myös se funktionaalinen puoli on mietittyä. Merkkituotteita hankkiessa maksaa yleensä jonkin kokoista siivua siitä, että saa laadullisesti mitä haluaa. Tämä on tietysti osaltaan illuusiota, sillä oikeastihan niin merkkituotteet kuin niiden kopiot tehdään pitkälti samoissa paikoissa kaukoidässä. Valmistus on joko suoraan hikipajassa tai jossain tehtaassa nälkäpalkalla ja kohtuuttomissa työoloissa. Merkkituotteissa on kuitenkin se puoli, että saa vähintään uuden vastaavan tilalle, jos vanha hajoaa liian helpolla. Joskus se tuotteen tekijäkin saa palkkioksi muutakin kuin verrattain lyhyen ja työntäyteisen elämän.
Anyways, tykkään joka tapauksessa tietyistä merkeistä. Yksi mitä olen harrastellut on Finlayson ja sen puitteissa etenkin tämä Tom of Finland-kuosiset jutut. Jokin siinä tarinassa vetoa, ja se firma pyrkii ainakin julkisuuteen päin olemaan hyvisten puolella. Toki tämä kaikki voi olla myös markkinointia. Markkinointi on tietysti siitä hienoa, että sen puitteissa voidaan myös vääntää sinällään ihan positiivisista jutuista valheellista sepustusta myynninedistämisen nimissä. Otetaan vaikkapa joku luonnollisuus; se, että joku asia esiintyy luonnossa sellaisenaan, ei tee siitä automaationa ihmislapselle hyvää saatikka terveellistä. Luonnollisuus ihmisessä on sinänsä huuhaata, sillä melkein jokainen on tehnyt itselleen jotain muutoksia, ainakin toivon mukaan laittanut deodoranttia tai vähintäänkin peseytyy helkkarin usein. Luonnon oloissa ihminen ei muutenkaan elä yleensä hirvittävän vanhaksi, kun joku antibiooteilla muutoin talttuva perussyfilis voi syödä nenän ja aivot. Siinähän sitten puinen naamari kasvoilla yrittää väittää jengille, että aknea tämä vain on.
Kuvassa Tom of Finland-kuosinen sisustustyyny, vaimo hommasi sen. Se on tuota uudempaa, graffitityylistä Tomppakuosia, mikä on hyvä. Hirvittävän modernia. Sisustustyyny on siisti ja cool. Kertoo jotain sisustajasta, kait.
Yleensä tykkää vetää tähän loppuun kaiken yhteen ja antaa elämänopetuksia, mutta ränttäsin tuossa alkupuolella jo markkinoinnista siinä määrin, että teen tässä poikkeuksen. Sen sijaan listaan muutaman kaksi vähemmän tunnettua kostoaiheista leffaa, jotka kannattaa katsoa.
- King of the Kickboxers
Tässä pätkässä amerikkalainen pikkuveli palaa johonkin Thaimaahan kostamaan veljensä murhaa jollekin pahalle, Billy Blanksin näyttelemälle kaverille, joka on työskentelee snuff-leffoja tuottaville pahiksille. Eeppistä tavaraa.
- Best of the Best 2
Jatko-osat ei ole aina niin hyviä, mutta tämä tekee poikkeuksen. Kamppailulajiäijä lähtee kostamaan laittomassa, Colossem-nimisessä tappelupaikassa kuollutta kaveriaan. Paha jätkä on se Gladiaattorin muskelimies Hagen.
Näiden leffojen katsomisen jälkeen tekee mahdollisesti mieli lähteä kostamaan jollekulle, mutta voin kertoa, että se ei kannata. Se joku saattaa nimittäin kostaa takaisin.
