lauantai 5. maaliskuuta 2016

Salishortsit

Urheiluvaatetuksessa on tärkeää erityisesti funktionaalisuus, koska urheilu on tekemistä eli eräänlainen funktio. Jos urheiluvaatetuksessa satsaa yksinomaan ulkonäköön, on riskinsä että homma menee tekemisen sijaan boastailuksi. Ihminenhän saa nimittäin olla ihan mitä vaan, kunhan ei ole boastailija, joka lausutaan kuitenkin "boustailija", kun tuossa muodossa kirjoitettuna se näyttäisi pirun typerältä. Boastailija on henkilö, joka boastailee kaikella. Boastailun aihe voi olla tehty suoritus, joku saavutus, materiaalinen omaisuus tai oikeastaan mikä hyvänsä minkä varjolla voi boastailla. Boastailijoiden kohdalla sananlasku "laiska töitään luettelee" pätee täydellisesti, sillä yleensä boastailija käyttää siinä määrin valtaisasti aikaa aikaansaannoksillaan kehuskeluun, ettei oikeastaan saa aikaiseksi paskaakaan. Tämä saamattomuus johtuu yleensä kykyjä suuremmasta egosta ja siitä harhaluulosta, että kukaan ei huomaisi. Kyllä ne huomaa. Valitettava tosiasia on se, että boastailijat pääsevät kyllä silloin tällöin eteenpäin elämässä, johtuen siitä että onnistuvat hämäämään pelipaikoilla olevia ihmisiä boastailullaan. Tämä on sääli niiden organisaatioiden kannalta, jotka saavat boastailijan jäsenekseen.

Any case, funktionaalisuus, se on tärkiää. Itsehän harrastelen salihommia, johtuen siitä että se on tehokasta ja hektisessä ajassa ja ruuhkavuosina ei todellakaan harrasteta tehottomuutta missään muodossa. Jos seurustellaan ja rakastetaan, ollaan ihan all in. Jos ryypiskellään, vedetään naula kerralla päähän. Jos nostetaan rautaa, laitetaan perkeleen isot raudat kiinni, niin homma on tehokasta. Salihommissa tärkeää on vaatteiden toimivuus ja ventilaatio, koska tehokkaassa salihommassa tulee muuten kuuma. Tästä syystä olen tupannut pitämään shortseja jalassa, kun ne jalassa hikoiluttaa vähemmän. Shortsit jalassa pystyy samalla näyttämään kömöille salavaivihkaa tukin paksuista pohjetta ja mustaa jalkakarvoitusta. Sellainen on kuulemma viekottelevaa, näin ne sanovat.
Kuvassa uudet salishortsini. Tavoistani poiketen nuo on tuollaista kollegekangasta, mitä en yleensä suosi, koska se tuo minulle mieleen housuihin laskemisen. En tiedä yhtään, mistä olen moisen mielleyhtymän saanut, mutta niillä korteilla pelataan jotka on jaettu. Shortsit ovat tummanharmaat ja niissä on tuollainen vaaleanvihreä skraidu tuossa taskun holleilla. Hyvä juttu, kait. Pääasia, että ovat tummat, painoista irtoaa nimittäin välillä ruostetta, ja se näyttäisi vaaleissa shortseissa ihan kamalalta.

Shortsien ostaminen oli vähän herätehommia, tosin oli varmaan jo aikakin, kun vanhoissa shortseissani on etumuksessa levytangon karhennusten tekemiä reikiä. Tarkennukseksi niitä tulee jos tekee olankohautuksia levytangolla, mutta ette te sellaisesta mitään tiedä kummiskaan. Ei liene yllätys, jos mainitsen että shortsit eivät maksaneet juuri hittojakaan, mutta vain boastaileva tonto laittaa hulluna rahaa vaatteisiin, jotka päällä hikoillaan kuin sika naama irvistyksessä.