Parhaat asiat elämässä ovat sellaisia, että ne tupsahtavat elämään ilman sen suurempaa efforttia, kuten puoliso, lapset, raha, onnellisuus ja muutama helppohoitoinen sukupuolitauti*. Jotkut ihmiset kuvittelee, että on jotenkin palkitsevampaa nähdä vaivaa kivojen asioiden eteen ja että lopussa kiitos seisoo, mutta tämä on nimenomaisesti kuvitelmaa. Fiksut menee aina siitä mistä aita on matalin, siitä kun ei saa mitään bonuksia, että menee korkeammasta kohtaa yli. Korkeintaan housut saattaa revetä.
Menimme sitten ostamaan uuden asunnon, vaikka olin vannonut etten ikinä enää osta omistusasuntoa, koska jouduin pahan karman takia myymään kaksi edellistä sellaista persnettohinnalla. Nyt oli kuitenkin sellainen tilanne edessä, että velat oli kuitattu, paha karma hyvitetty, ja saatu rahaakin kivasti säästöön, ja siinä kun sattui sopiva asunto kohdalle, niin se oli menoa, baby!** Asuntojen kohdallahan humpan juoni menee niin, että vaikka löytäisi kuinka kivan asunnon, niin aina niissä on jotain mikä ei niin itseään miellytä, ja isompaa kompromissia tekee yleensä vähintään joko asunnon sijainnissa tai koossa. Itsehän asuisin kaikista mieluiten Helsingin Siltasaaressa, mutta kun en ole vielä ruvennut päivätyön ohella myymään kovaa kamaa ja ruumistani, niin sinne ei ole vielä asiaa. Tai no kait sieltä jonkun rotanloukun nykyisilläkin rahoilla ja velalla saisi, mutta sisälläni asuva hedonisti tykkää juuri tällä hetkellä saunoista ja parvekkeista.
Anyways, tuossa kun alkuun kirjoittelin kivoista asioista joita saa pyytämättä ja yllättäen, niin yksi kiva ja yllättävä asia löytyi tämän uuden lukaalin kylppäristä, nimittäin syvänsininen, kulhomallinen lavuaarimme. Isoin pyytämättömyys tuli kyllä oikeasti siinä, että emme uskoneet tarjouksemme menevän läpi, mutta sehän meni läpi että poksahti. Lavuaari ei todellakaan ollut mikään deal breaker asuntokauppaa tehdessä, mutta sellainen kiva asia kuitenkin. Kaikki ei siitä varmaan tykkää, mutta kaikilta ei kysytä, eikä kaikki muutenkaan tiedä mistään mitään. Yhdessä aiemmassa asunnossani oli sellainen kulhomallinen lavuaari vessassa, ja se oli ihan kiva. Se aiempi tuli myös asennettua itse, enkä saanut siitä itse tekemisestä mitään sen suurempaa nautintoa. Tämä lavuaari on sitä paitsi kivempi. Jotenkin tuo epätavallinen muoto suhteessa normilavuaariin vetoaa.
Kuvassa sininen kulhomallinen lavuaarimme. On muuten hirvittävän toimiva ja kaunis! Etenkin nyt kun se vetää kunnolla, kun vaimo kaivoi putkesta pois kissankarvaa, muutaman hiuspinnin sekä pari ponnaria. Lavuaarilla on sen verran kokoa, että siinä pystyy käytännössä kylvettämään puolivuotiasta. Ainoa ongelma on oikeastaan siinä, että kun pesee hampaita, niin syljetyt hammastahnasmegmat tuppaavat herkästi jäädä hetkeksi lavuaarin pintaan, jos niitä ei huuhtele kunnolla. Toisaalta niiden kuvioista voi halutessaan ennustaa. Pesukone tuossa kuvan oikeassa laidassa ei sitten ole vielä paikallaan, kun kylppärissä on varmaan 45:n asteen kallistukset ja sinne pesukoneen jalkojen alle ei olla vielä keritty tekemään (teettämään) sellaista palikkaa.
Välillä elämä tuo pahaa karmaa ja muutamien tonnien persnettoja, välillä taas tulee kivoja juttuja. Vaikka jälkimmäiset ei olisi mitään niin massiivisia, niin niistä saa iloita. Etenkin jos ovat sellaisia arkeen kivaa sujuvuutta tuovia asioita, kuten sininen kulholavuaari, jonka pintaan jäävästä hammastahnasyljestä voi nähdä menneen ja tulevan.
*Viimeksi mainittu juttu on isojen poikien kertoma. Itselläni ei siis ole ollut, eikä ole sukupuolitauteja. Virtsatessa tapahtuva kirveleminen johtuu oletettavasti liian kovasta virtsanpaineesta ja liian ahtaasta pissireiästä.
**Siistit tyypit kirjoittaa baby, kamalat juntit taas beibi. Molemmat sanat sanotaan silti samalla lailla.
