Jotkut asiat ovat niin paskoja, että ne ovat hyviä, tätä mieltä ovat myös kaikki kulman kundit. Osa näistä paskuuden vuoksi hyvistä asioista on vielä tästäkin paskempia, mikä tekee niistä yleensä siinä määrin jäätävän paskoja asioita, että niitä ei pitäisi edes olla olemassa. Joskus taasen paskuus saavuttaa tietyn kulminaatiopisteensä, minkä ansiosta äärimmäisen paskasta jutusta tulee aivan helvetin hyvä. Pahoittelut muuten kaikesta paskan hokemisesta ja kiroilusta tässä ensimmäisessä kappaleessa, mutta ilman voimallisia sanoja asiaa ei yksinkertaisesti olisi pystynyt selittämään niin, että menee jakeluun.
Hyvällä tavalla huono juttu voi ilmetä monessa muodossa; toimiva huonous voi olla kliseistä, kuten Haminan kansallisruoka, makkispekkis, mikä on ravintosisällöltään huono, mutta silti hieno ruoka. Proteiininlähdeenä toimii uppopaistetut makkikset, joiden kanssa luontevana lisukkeena uppopaistetut pekkikset, sillä kellä täällä nyt olisi varaa pelkkää makkista syödä. Jotkut ulkopaikkakuntalaiset muuuuukalaiset kutsuvat ruokaa myös makkaraperunoiksi, mutta ne nyt onkin sellaisia; ovat laiskoja ja silkalla kavaluudella vievät kunnon haminalaisilta työt, naiset, homot, maahanmuuttajat ja makkispekkikset.
Tällä kertaa kyse ei kuitenkaan ole mistään syömishommasta, sillä syöminen on pohjimmiltaan ravinnon hankkimista, ja ravinnoksi nyt kelpaa vaikka nurmikko. Nyt on kyse jo tovi sitten tulleesta ilmiöhärpäkkeestä, erityisesti teini-ikäisten ja muuten vaan sairaalloisten narsistien lanseeraamasta hyödykkeestä, selfie-kepistä. Itsehän en todellakaan kuulu enää ensiksi mainittuun ryhmään ja kun kroonisluontoinen itsesäälissä rypeminen on rankassa ristiriidassa narsismin kanssa, en ole varmaan sellainenkaan. En ole toisaalta mitään ikinä lanseerannutkaan, etenkään nyt, joten pääsen tästäkin kuin koira veräjästä. Trendsetting on välillä vanhan jutun paketointia uudelleen.
Kuvassa selfie-keppini, ikävä kyllä light-porvarin tai vähintäänkin porvari-uteliaan värinen. Vaihtoehtona oli pinkki, joten menin suosiolla tuolla. Pinkki ei ole minun juttu, se on liian näkyvällä tavalla nolo väri. Kepissä on integroitu laukaisinnappi kännykkäkameraan, mutta kun minulla on lumialainen, niin sehän ei saatana toimi siinä ollenkaan, ja joudun käyttämään ajastinta, mikä tekee noloudesta vielä nolompaa, eli parempaa. Siinä voi sitten ajastimen tikittäessä napata lähimmän kömön kainaloon ja vetää ylähuulen toista puolta ylös kuten Elvis konsanaan, paitsi ilman mainetta, rahaa ja lahjakkuutta mihinkään. Mitä sitä lahjakkuudella, kunhan on selfie-keppi.
Selfie-keppi on ylipäänsä helvetin nolo edes omistaa, minkä vuoksi se on aivan huippujuttu. Siksi sitä pitää käyttää ja tehdä kuvista vielä sellaisia kollaaseja, että jälkipolviakin hävettää joku päivä, siis jos niitä siunaantuu. Toisaalta kun selfieiden ottamisella ja itsestään tehdyillä kollaaseilla ottaa samalla pitkäkestoisen suojan sukupuolitaudeilta ja myös ehkäisy hoituu, ei ehkä pidä hötkyillä asian kanssa. Joka tapauksessa teen näin, koska voin. Ei ole mitään mukavampaa kuin laittaa muut katsomaan väkisin kuvia itsestään, vaikka ei jaksaisi itsekään aina katsella itseään. Ne katsovat niitä kumminkin ja salaa tykkäävät niistä, niin kuin Tutankhamon tykkäsi pyramideista ja palsamoinnista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti