Pyykkikori

Jokaisen elämässä pitäisi koittaa toviksi aika maaniselle seuraelämälle, eräänlainen ihmisen juoksuaika. Tilanteen ei kannata antaa jatkua puolta vuotta pidempään, sillä kaikesta näennäisestä hauskanpidosta huolimatta ihmisellä ei vältyämättä ole kyseistä elämänvaihetta eläessä välttämättä oikeasti hauskaa. Tämä selviäisi, jos asiaa kysyttäisiin silmiin katsoen niinä hetkinä, kun yksilön pitää käpertyä yksin illalla sänkyyn; aina kun ei voi olla radalla. Jos taas on siltikin aina radalla, todennäköisesti masentuu, ahdistuu ja syrjäytyy johtuen alkoholin taipumuksesta masentaa, jos juo kuin Hippa-Heikki, Otti-Potti tai Juoppo-Lalli. Kun juoksuajan pitää riittävän lyhyenä jaksona, tätä ihanan kamalaa elämänvaihetta voi sitten myöhemmin muistella kaiholla ja kauhulla.

Juoksuajasta huolimatta, on tärkeää pitää huolta vaatekaappinsa täytenä, siis latingissa. Samma på finska, pyykkiä tulee pestä säännöllisesti. Likaiset vaatteet päällään rimpsalla pyörivä mies, ei ole haluttu seuramies; kömöt tykkäävät vaatteiltaan ja muutenkin hyvältä ja menestyvältä tuoksuvasta miehestä. Itse olen vannoutunut pyykkimies, tykkään pitää pyykkikorin suht' tyhjänä ja vaatekaapin ladattuna ja varmistamattomana. Tästä syystä ei kannata omistaa liian suurta pyykkikoria, koska tämä ehkäisee mahdollisuuden siihen, että pyykkiä kertyy. Tätä ehkäisee myös se, että käyttää samanvärisiä vaatteita putkeen, jolloin ne saa kaikki nakattua suoraan koneeseen kerralla. Toinen juttu, pyykkiä pestään kahdessa erässä, valkoiset keskenään, kaikki muut keskenään. Näin on hyvä.

Sen lisäksi että pyykkikorin on syytä olla pienehkö, sen on hyvä olla mahdollisimman tavallinen. Tavallisuus on hyvä, johtuen siitä että juuri kukaan ei tule näkemään pyykkikoria ja jos tulee, kyseessä on toisten pyykkikoreja vakoileva perverssi, jonka voi jättää omaan arvoonsa. Tälläiseltä välttyy kokonaan, jos ei vaan laske hikisiä random-häiskiä kylpyhuoneeseensa, nämä tunnistaa yleensä poplarista ja otsalla kimmeltävistä hikikarpaloista.

Kuvassa pyykkikorikaappini ovi suljettuna. Kaappi näyttää ihan vaan kaapilta, mikä on hyvä. Oikeastaan ainoa asia mikä kavaltaa kaapin pyykkikaapiksi, on sen sijainti pesukoneen vieressä sekä muista kaapeista poikkeava koko. 

Kuvassa pyykkikori, joka on pultattu kiskoilla kaappiin. Korin saa kuitenkin irti kiskoista, mikä on aivan huippua. Pyykkiä ei tarvitse nostella erikseen koneeseen, vaan ne voi kipata suoraan korista pesurumpuun, varsinkin jos on päältä ladattava pyykinpesukone. Kori on kuvaushetkellä suosikkitilassani, eli tyhjänä. Näin on hyvä. 

Kuvassa pyykkikone ladattuna muun kuin valkoisen värisellä pyykillä. Likaista pyykkiä voi varastoida myös koneessa, jos sitä alkaa olla lähes koneellinen. Tämä nopeuttaa toimintaa, kun pesupäivä koittaa.  Kotitöiden on ylipäänsä olla toiminnoiltaan huippuun viritettyjä, jotta niihin kuluu mahdollisimman vähän aikaa. Tehokkuus on trendikästä, vaikka kotitöiden välissä viettäisi vaikka kuinka paljon aikaa lorvimiseen, itse tekemisen pitää olla rip rap ripeää.

Pyykkihuolto on erityisen tärkeää juoksuvuosina, koska krapulatilan saa pois vain huijaamalla krapulaa käymällä suihkussa ja pesemällä hampaat, missä yhteydessä tulee yleensä myös vaihdettua vaatteet. Omalla kohdallani huolta darriuksesta ei juuri ole, sillä olen jo muutenkin ainakin osittain rauhoittunut yksilö. Juurikin tästä syystä olen mediakampanjan innoittamana näin alkuvuodesta sen sata päivää juomatta. Oleellisena osana raivoraittiuteen olen sisällyttänyt perusteettoman moraalisen ylemmyydentunteen sekä jatkuvan jeesustelun toisille, jos ottavat edes yhdet. Tämä tuottaa sadistista iloa minulle ja jossain määrin oikeutettua morkkista kännikaloille.