Elämässä saa välillä pyyhkeitä, niin henkisesti kuin fyysisesti. Tämä on sinällään hyvä, koska pyyhkeet ovat jostain syystä sellainen hyödyke, joita tulee harvemmin itse ostettua, ainakaan minä en ole tainnut ostaa itselleni kuin kaksi pyyhettä, ja toisen niistä vasta kevyen kenttäpainostuksen alla. Henkisiä pyyhkeitä taas tulee tuotettua elämään niin omatoimisesti kuin ulkopuolisten ärsykkeiden myötä, niistä ei ole ikinä pulaa, ja aivan kuten rasituksen myötä kasvava lihas, myös henkinen kantti kasvaa ärsytyksen myötä, ellei sitten napsahda. Jos näin pääsee käymään, on vähän nihkeää.
Pyyhkeiden kohdalla ei kannata kerätä mitään sarjaa tai vastaavaa, sillä sellainen on omituista. Kaikista parasta on, jos kaikki on ihan erilaisia, tietysti olisi hyvä jos valtaosa olisi lähinnä sellaisia normaalin pyyhkeen kokoisia, näin ne menevät paremmin kaappiin. Jos kotona asuu itsensä lisäksi manteli, mantelin kanssa voi hankkia ihanan siirappisesti samankaltaiset pyyhkeet, tietty hiukan eri väreissä (en sano tässä että poikien- ja tyttöjen värisinä, sillä se olisi heteronormatiivista- ja sukupuolittunutta ajattelua). Samat värit ei saa olla, muuten pyyhkeet sekoittuu, mikä olisi kauhistus. Jos mantelista tulee joskus karvasmanteli, kannattaa olla varovainen, sillä pikkulintujen mukaan syanidi maistuu sille ja voi mennä helppoon lankaan.
Pyyhemalleissa kannattaa suosia aika neutraaleja juttuja, paitsi jos saa pyyhkeen lahjaksi, milloin kaikki käy. Lahjahevosen suuhun ei pidä katsoa, ketään ei pahemmin kiinnosta millaisia pyyhkeitä toisella on. Hirveän räikeitä kuoseja ei kannata suosia julkisilla paikoilla, pyyhkeet eivät ole mikään juttu, joilla kuuluu ilmoittaa asioita maailmalle suureellisesti, kotona näin tietysti voi tehdä. Maailma olisi todennäköisesti huomattavasti parempi paikka, jos useampi muutenkin pitäisi julistamisensa neljän seinän sisällä, eikä huutelisi vieraisiin pöytiin.
Kuvassa kaikki pyyhkeeni vaatekomerossa. Vasemmalla ylhäällä olevat oranssi ja vaalea pyyhe on viikattu oppikirjamallin mukaisesti, kaikki muut ovat hyllyssä aivan päin helvettiä. Oranssin pyyhkeen päällä oleva pyyhe on Turkista hankittu ihmepyyhe, joka on nopeasti kuivuvaa ihmemateriaalia. Ylhäällä ja alhaalla keskellä olevia suurempia pyyhkeitä en itse juuri käytä, sinistä Marimekko-pyyhettä käytän, sillä se on hyvä. Oikealla on käsipyyhkeitä, niitä kuuluu vaihdella vähän väliä, sillä muulla tavalla toimiminen olisi saastaista.
En edes tiedä miksi kirjoitan pyyhkeistä, koska herranjumala, ne ovat pyyhkeitä! Pyyhe on funktionaalinen kodin tekstiili, joka lojuu valtaosan ajastaan kaapissa, tai kylpyhuoneen naulakossa. Tästä syystä kuoseihin ei kannata kiinnittää liikaa huomiota, ei sinne kylpyhuoneeseen toivon mukaan lasketa ihan ketä vaan, jotain lohtua tuoneita random-tyyppejä ehkä joskus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti