Toalettilaukku

Matkustelu on hienoa, kunhan sitä ei vaan joudu tekemään ihan ylenpalttisesti. Sopiva matkailu on hyvä, liian vähän matkailu on sisäänpäinkääntynyttä ja liian paljon matkailu on ihme vatkaamista. Matkaaminen on mukavaa, kun on sopivat matkailuvarusteet mukana. Omalla kohdallani on aina liikaa tavaraa reissussa, mutta voinpahan kaadella huoletta pyttipannut rinnuksille, kun vaihtovaatetta löytyy laukusta. Kaikessa pakkaamisessa en kuitenkaan ole ylenpalttinen, sillä tarpeellisten hygieniatarvikkeiden suhteen pidän mukana aina sopivaa määrää tavaraa. Tietysti tässäkin voisi optimoida hankkimalla matkakokoisia hyödykkeitä, mutta koska suuremmat pakkauskoot mahdollistavat halvemmat litrahinnat ja kun vähemmästä enemmän maksaminen on tontoa, kannattaa matkassakin pitää teollisuuskoon tuotteita mukana.

Mieshenkilö kantaa yleensä välttämättömiä hygieniatarvikkeitaan toalettilaukussa, jonka sisällöllä pidetään perusasiat kunnossa. Tämä on elämän kannalta oleellista, koska kukaan kömö ei lähde reissussa kulkevien ihme vatkaajien mukaan kokemaan yhden illan luottamusta, saati sitten sitoudu heihin. Välillä oman elämänsä suuntaaminen on kuitenkin vaikeaa, ja kun tilanne saavuttaa kulminaatiopisteensä, tällöin pitää hakea halkoliiterihetkeä. Termin olen kehitellyt ystäväni elämästä, joka tärkeässä päätöstilanteessa juopotteli kaveriporukkansa rillumareireissulla kaksi päivää halkoliiterissä miettien mitä tekee. Ratkaisu löytyi ja päätös tuli tehtyä. 

Oma sovellukseni halkoliiterihetkestä ei sisällä automaattisesti delirium tremensiksen hakemista, mutta kuitenkin päivän tai parin pyhiinvaellus oman pääkopan sisustaan on tarpeen silloin, kun hakee syvällisempää suuntaa elämäänsä. Toinen keskeinen aspekti tässä kysymyksessä on se, että pitää osata tehdä päätöksiä, mielellään suhteellisen ripeällä aikataululla. Osa niistä on varmasti vääriä, mutta on helpompi sondeerata liikkeessä olevaa junaa oikeille raiteille, kuin ryytyä päättämättömyyden tilassa ja antaa elämän lipua ohitse. (Mikko 2014.)

Oma toalettilaukkuni välttämistö on muovautunut vuosien varrella, eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Perusasiat. Hygienia. Niillä mennään vaikka kuuhun, tai ei välttämättä ihan kuuhun, mutta ehkä saatille jos on vaan hullu itsetunto ja viettelemisen meininki. 

Kuvassa toalettilaukkuni, kompaktin kokoinen ja elämää kokenut. Sain laukun äijältä, joka taas sai sen Lufthansalta, jotka taas olivat kadottaneet äijän matkatavarat, ja siksi yrittivät lahjoa häntä hiljaiseksi antamalla toalettilaukun. Uhkailu olisi ehkä toiminut paremmin. Toalettilaukkuni on ehkä vähän karseassa kunnossa, mutta ne kuuluu käyttää loppuun, aivan kuten lompakot. Tietysti jos joku armollinen mesenaatti lahjoittaa uuden, sitten voi vaihtaa. Muuten ei. En perhana rupea sellaisesta ainakaan mitään maksamaan.

Kuvassa ladattu toalettilaukku. Toisin kuin laulu sanoo, laukku ei sisällä ollenkaan leipää ja piimää, vaan saippuaa, hampaidenpesutarvikkeet, deodoranttia ja hajustetta. Parranajovälineitä en yleensä pakkaa parin yön reissuille lainkaan, sähköparranajokoneen pakkaan erikseen. Yli parin päivän reissulle perinteinen höylä lähtee matkaan, koska muuten kasvaa karvakypärä ja karvanaamaisuus ei ole minun juttuni, kun minulla on leuka ja leukaperät.

Hankkimisvinkkinä toalettilaukulle sanoisin, että hanki sopivan kokoinen, kaikki muu on ihan yksi hailee, koska ketään ei oikeasti kiinnosta, millainen toalettilaukku toisella on. Vielä parempi jos joku muu tekee hankinnan, koska siinä säästää rahaa ja osoittaa luottamusta, kun ulkoistaa päätöksentekoa omasta elämästään. Kaikesta ei kuulu päättää itse, eikä elämää voi sulkea pulloon. 

Lähteet:

Mikko           Moraali on kivilaji, s. 35. Reilu-Mikon kirjapaino. Hämeenlinna. 2014.