maanantai 22. syyskuuta 2014

Olohuoneen tapetit

Kodinsisustusprojektini eteni viimein pieneen pintaremonttiin olohuoneen osalta ja tällä kertaa harrastettiin tapettihommia oikein urakalla. Nykyään harrastellaan kuulemma vielä korosteseiniä, joten sellaisen tekeminen oli aivan välttämätöntä. Koruttomana ihmisenä en halunnut kuitenkaan tehdä mitään liian räikeää, sillä sellainen jakaa herkästi mielipiteitä, enkä halua olla mikään tietentahtoinen erilaisuuden tavoittelija. Tavallinen on välillä hyvä. Tapettien valitsemiseen meni aikaa arviolta ehkä noin viisi minuuttia, mikä on paremmin kuin monella. Päätöksiä pitää osata tehdä tehokkaasti ja niiden mukaisesti sitten eletään.

Olohuoneen sisustaminen miesmaulla voi olla sisustuksellinen harakiri, mutta kyse on myös itsenäisyydestä (ja varmaan osaltaan itsepäisyydestä). Aikanaan lähiökapakan kantapeikko valisti minua, että kannattaa hankkia ensin asunto ja sitten vasta puoliso, koska jos toimii toisinpäin, menettää kuulemma oikeuden tehdä asunnostaan itselleen mieluinen. Olettaisin että kyseinen henkilö oli hankkinut tämän kyseenalaisen elämänviisautensa viettämällä laatuaikaa kankkusessa. 

Asianlaita on nimittäin niin, että krapula on ihmiselon parasta aikaa. Olotila on itseaiheutettu, joten sinällään huonovointisuus ei tunnu niin pahalta, kuin jos se olisi tullut aivan tarpeettomasti. Kun kehosta on veto pois, tämä tarjoaa mielelle mahdollisuuden tarkastella syntyjä syviä. Lisäksi alkoholihuurujen poistuessa kehosta, olotila paranee kaiken aikaa, kunnes lopulta sitä kokee olevansa kuin tuhkasta noussut Feeniks-lintu. Jo normaalissa olotila tuntuu kunnon darriuksen jälkeen olevansa maailmanmestari jossain, sanotaan että vaikka sitten krapuloinnissa. Jos ei ikinä voi huonosti, ei ymmärrä kuinka onnekas sitä oikein onkaan, kun voi hyvin. 

Olohuoneen seinistä kaksi tapetoitiin valkoisella tapetilla, koska valkoinen menee hyvin yhteen kaiken kanssa, ainakin näin ne sanoo. Korosteseinä on punavihersokeuden (Ainakin ne väittää että minä olen punavihersokea, vaikka erotan mielestäni punaisen ihan hyvästi vihreästä. En vain erota niitä perhanan numeroita niiden pallojen joukosta.) runtelemien silmien läpi tarkasteltuna harmaahko ja kuvio on toista harmaata. 
Kuvassa korosteseinänurkkaus, kuviona on ylöspäin kasvavaa köynnöstä, josta ei kyseisessä valaistuksessa saa hirveämmin tässä kuvassa selvää, kun valaistus on huono. Tämä johtuu taas siitä, että en ole saanut aikaiseksi ostaa olohuoneeseen kattolamppua, tai sitten jalkalamppua divaanin viereen. Toisaalta jos hankin kyseiset lamput, minun tuurillani asuntoon muuttaa joskus joku kömö, joka kertoo lamppujen olevan aivan hanurista ja heittää ne ilman lupaani sekajätteenä roskiin, mikä on kohtuutonta jo siinäkin mielessä, että pitäisi kierrättää.
Kuvassa korostetapetti lähempää, tästä kuvasta saa hieman paremmin selvää. Köynnökset nousevat kohti kattoa kuin feeniks-lintu tuhkasta tai kuin ihminen takaisin elävien kirjoihin kohmelon kourista. Kasvimaisessa printissä on lisäksi se hyvä puoli, että se vie huomion pois siitä että asunnossa ei välttämättä ole kasveja, ne kun ovat hirveän työläitä muutenkin. Vaativat vettä ja keräävät ötököitä puoleensa.

Omat pikavinkkini onnistuneelle sisustamiselle ovat sellaiset, että sisusta itse, tee suuret päätökset nopeasti ja elä niiden mukaisesti. Ei asiat hieromalla parane, yleensä intuitio kertoo suoraan, onko asia hyvä vai ei. Apua ei pyydetä, eikä periksi anneta. Jos intuitio ei sano mitään, niin sitten ehkä kannattaa miettiä asiaa tai kysyä apua. Näin kuitenkin vain jos muu ei auta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti