2000-luvulla myös miehen pitää osata laittaa ruokaa, koska joku mokoma meni kertomaan naisille ettei heidän ole pakko kökkiä lieden ääressä kaiket päivät. Itsehän välillä oikein tykkään laittaa sapuskaa, mutta johtuen "mennään aina yli siitä, mistä aita on matalin"-elämänasenteestani (kuka hiton aasi oikeasti menisi tarkoituksella yli korkeammasta kohdasta?), en välitä kuitenkaan uhrata ruoanlaitolle suuremmin aikaa, ellei ole viiniä tarjolla ruokaa laitettaessa, mikä tekee koko prosessista muutenkin vekkulimpaa. Ajattelin tässä jakaa pari ruoanlaittovinkkiä kaltaisilleni hedonistisille ja patalaiskoille hektistä elämäntapaa viettäville, nykyisille ja tuleville adoniksille ja hopeaketuille, jotta kallista aikaa ei menisi haaskuuseen baarissa ilman seuraa istumisesta ja epäonnistuneiden iskemisyritysten aikaansaamasta halvaannuttavasta masentumisesta laadukkaiden kömöjen viekottelemisesta.
Pinaattiletut Yksikäsi-Mikon tapaan
1. Osta valmispinaattilettuja kaupasta
2. Laita pinaattiletut joko lautaselle tai mikron lasialustalle
3. Säteilytä mikrossa tai uraanisauvalla kunnes ovat pehmeitä
4. Syö hillon kera tai ilman jos et jaksa ottaa hilloa esille
 |
| Kuvassa tarjoiluehdotus pinaattiletulle. Letun alla oleva köyhän miehen graniittitaso on nähnyt yhtä paljon kiveä kuin keskiverto miespuolinen it-alan opiskelija on nähnyt alastomia naisvartaloita livenä, kun sukulaisia eikä sitä luokan kiintiönörttityttöä lasketa. Jälkimmäiseksi mainitun on nähnyt alatsi tästä porukasta vain se yksi onnekas veitikka koko luokalta, jota muut luokkalaiset pitävät könsikkäänä, kaikkien ulkopuolisten kuitenkin ymmärtäessä asioiden todellisen laidan. Sokeiden valtakunnassa yksisilmäinen (pyton) on kuningas. |
1. Laita puuro veden kera mikroon, säteilytä kunnes lopputulos on rakenteeltaan epämiellyttävää töhkää.
2. Syö töhkä hyödyntäen liian vahvaksi lantattua Fun Light:ia nielemiseen
3. Avaa hedelmäcocktailpurkki ja lusikoi suoraan purkista naamariin
...ja grande specialena, kaikkien ilmastonmuutosta ja ekologiaa tiedostavien- ja laksatiivisia vaivoja pelkäämättömien ihmisten yllärisuosikki!
Ekoterroristin Soijarouhekastike
1. Liota soijarouhe turpeaksi kuin juopon punaiset posket. Jos omistat siivilän, laita vettä surutta, jos et, hillitse himosi, hallitse halusi.
2. Paista soijarouhe pannulla. Laita mausteita kuin viimeistä päivää, kasvisruokahan on tunnetusti hajutonta ja mautonta kuin George Clooneyn näyttelijätyö. Heitä ketsuppia ja tomaattimurskaa/jotain valmiskastiketta sekaan.
3. Keitä kaveriksi pottuja, spagettia tai jotain.
4. Syö.
5. Kärsi kuuden tunnin päästä massiivisesta vesiripulista. Varaudu ratsastamaan posliiniponilla ainakin viidesti, hyvä olla reippaahkosti vessapaperia kotona. Samaan laksatiiviseen olotilaan pääset tekemällä seuraavat kolme toimenpidettä: juo illalla mäyräkoiran olutta, juo aamulla pannullinen kahvia ja jauha iso pussi purkkaa yhdeltä seisomalta.
 |
Kuvassa valmistamani soijarouhekastike, jonka esteettinen ilme on aika lähellä ripulituotosta. Jos jättää tämän seikan huomiotta eli ei harrasta silmänruoan nauttimisesta samalla kun syö (ellei ole joku kiva kömö siinä mulkoiltavana, tosin kömöjen tuijottelu syödessä voi johtaa huulen lävistämiseen haarukalla), ongelmaa ei käytännössä ole. Soijarouhekastikkeen avulla voi hurmata vaikka hippityttäriä, huomioiden kuitenkin sen, että ruokaa kannattaa ottaa itse hyvinkin maltillisesti, jottei yksi Maslow’n tarvehierarkian merkittävimmistä tarpeista (lasken paskomisen osaksi perustarpeita) pääse yllättämään. Hipit ovat tottuneet syömään vaikka käpyjä ja heidän vatsahapoillaan sulattaisi ongenkoukkuja, joten hippikömön annoskoosta ei kannata kantaa huolta. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti