maanantai 5. maaliskuuta 2012

Hämyprinttiset T-paidat

Ympärivuotisena T-paidankäyttäjänä ajattelin vihdoin ja viimein käsitellä yhtä pukeutumiseni kulmakivistä, joka kiteyttää olemustani samoissa määrin kuin vasen käteni. T-paita on vaatteena yksinkertaisesti loistava; malleja on monenmoisia ja T-paitaa voit käyttää niin itsenäisenä vaatekappaleena kuin siistimmän paidan alla torjumassa hien tarttumista siihen, koska hikoilen yleensä kuitenkin vähintäänkin yhtä paljon kuin Danny Glover Predator 2:en kuvauksissa. T-paitojen monet käyttötarkoitukset ovat niiden ehdottomasti niiden vahvin valtti, sillä olosuhteisiin mukautuminen on biologisessakin mielessä eliölle tärkeä ominaisuus; itse pyrin ainakin olemaan kuin rotta tai torakka.

Itsehän harrastan tiukahkoja t-paitoja, koska roikkuvat T-paidat eivät nyt vaan näytä kovin esteettisiltä päälläni ja jotkut kömöt saattavat tykätä kun on lihaa esillä. Omalla kohdallani en tiedä onko tämä enää tässä vaiheessa peliä hyvä asia, mutta kun vanha koira ei opi uusia temppuja ja kun ei myöskään kannata vaihtaa voittavaa joukkuetta, pitäydyn tiukahkoissa T-paidoissa. En suosi juurikaan kalliita merkkejä, koska A) ne ovat kalliita, B) kovasta hinnasta huolimatta, ne ovat todennäköisesti valmistettu bangladesh:laisessa autotallissa ja C) kalliilla pukeutumisella päteminen olisi suotavampaa ja kauaskantoisempaa jos ei olisi persaukinen. Pukeudun siis yleensä peruskauppojen perusmerkkeihin, joissa on kylläkin omat kummalliset nyanssinsa. Perus printti T-paidoissa nimittäin on yleensä täysin järjelle käsittämättömät sloganit ja sanomakin jää yleensä hämärän peittoon. Hyvän esimerkin antaa alla oleva kuva kolmesta t-paidastani:
Kuvassa kolme printti T-paitaani esimerkinomaisesti. Alhaalla vasemmalla valkoinen "Ultimate Emperor"-tekstillä varustettu valkoinen paita (siis mikä helvetin "äärimmäinen keisari"? Miksi?), alhaalla oikealla keltainen "Onitsuka Tiger"-paita (okei, tämä on ihan varsinainen vaatemerkki, mutta on silti hämärää yhdistellä japania ja englantia tällä lailla.) ja kruununa suosikkipaitani "Mystic Cafe" (paidan kuva ei ehkä näy, mutta siinä koirat soittavat soittimia. Erittäin hämärää, miksi tehdä tästä printtiaihe T-paitaan? Kas kun ei autoilevia kirahveja laittaneet).  Paitojen alla yltiöeroottinen, violetti aluslakanani. Oikeassa ylänurkassa aluslakanan tai minkään muunkaan värisen aluslakanan kanssa täysin väritykseltään yhteensoveltumaton pussilakanani.
T-paidat ovat kiinteä osa imagoani ja merkitykseltäänkin minun pukeutumiselle yhtä tärkeitä kuin raamattu kristityille tai Kaaban musta monoliitti muslimeille. Jos pitäisi valita, laitanko T-paidan vai housut, valinta olisi lapsellisen helppo; arvattavasti housuttomuus herättäisi kartsalla ohikulkijoissakin paljon enemmän huomiota kuin paidattomuus ja kuten vanha amerikkalainen sanonta sanoo, there is no such thing as bad publicity. Edellämainittu sananlasku ei tosin päde BB:iin ja keltaisessa lehdistössä saavutettuun julkisuuteen, ainakaan Suomessa.

1 kommentti:

  1. Selitys löytyy täältä: http://img.pr0gramm.com/2012/05/3991-5885.jpg

    VastaaPoista