Retroileva ajannäyttäjä

Aika on välillä kortilla ja jotta pysyy ajassa mukana, on syytä omistaa kello. Rannekellon käyttäminen on kotona hiukan nihkeämpää ja siksi on tarpeen että seinällä tikittää kunnon seinäkello. Käytännöllisyys ennen kaikkea, kellon tulee olla riittävän iso, jotta ajan näkee vaikka seisoisi kauempana. Itse pidän siis riittävän suurista ja selkeistä seinäkelloista, aivan kuten japanilaiset liikemiehet pitävät käytetyistä naisten alushousuista. Tähän väliin huomautus, että edeltävä toteamus ei ole suinkaan osoita stereotypioita japanilaisia kohtaan, ainoastaan sitä osaa heistä jotka nyt sattuvat olemaan liikemiehiä, mikä nyt on muutenkin hämmentävä ammatti riippumatta kyseistä ammattia harjoittavan henkilön kansallisuudesta.

Yleensä tuppaan retostella, että jollakin sisustuselementillä tai vaatteella saattaa tulla suositummaksi vastakkaisen sukupuolen silmissä (Voi tulla omankin sukupuolen silmissä suosituksi, kun sukupuolella ei ole niin väliä. Suosittelen kuitenkin pysymään omassa lajissa ettei tule sanomista ja fysiologiankin kannalta tämä voi olla vaikeaa). Syystä tai toisesta seinäkellon kohdalla näin ei ole, pikemminkin jos on typerän näköinen kello seinällä, ketään ei oikeastaan kiinnosta, ei edes äitiä. Onhan se kuitenkin mukava että on kivan näköinen kello seinällä tikittämässä, verrattuna kelloon jonka katsominen saa silmät vuotamaan verta ja tikitys halkaisee tärykalvot. Edellä mainitun kaltaista kelloa ei tosin ole tullut vastaan, tosin rapuloidessa tikitys saattaa kuulostaa aika pahalta kellosta riippumatta.

Kuvassa retrohenkinen seinäkello, kuvan ottamisen ajankohta selviää kellosta (iso viisari kertoo tunnin, pikkuviisari minuutin ja ihan kapea viisari sekunnin). Kello sanoo tik-tak. Kello näyttää olevan vinossa, mutta tämä on optinen harha, sillä oikeasti kameramiehen pää ja puhelin olivat vinossa kuvaa ottaessa. Kello on mustavalkoinen, mikä on hyvä, koska yksinkertaisuus on mahdollisesti jonkin random-uskonnon näkökulmasta hyve. Ainoa ongelma kellossa on se, ettei välikellonaikoja ole numeroitu, kun pidän itse siitä että ne ovat numeroituja, tämä nopeuttaa kellon katsomista. Myös nopeus on hyve, ajalle kun on parempaakin käyttöä kuin kellon tiirailu. 

Kuten olettaa saattaa, kello on aivan liian hieno sellaiseksi jonka olisin itse tajunnut hankkia. Sisustushankintojen ulkoistaminen siihen pisteeseen ettei tarvitse itse tehdä edes aloitetta sisustusartikkelin hankinnan suhteen, on kenties nerokkainta ikinä, tosin ei kannata pelata sen varaan että voi suorittaa kaikki kalustehankinnat samalla lailla ilman sanomista, sillä kyseinen menetelmä soveltuu ainoastaan pienhankintoihin. Lisähuomiona vielä, että jos tässäkin tapauksessa seinälle olisi ilmaantunut ruma kello, niin itsehän siinä saisi silloin syyttää. Kun ulkoistaa vastuun, saa silti kantaa riskin.