Viskipöytä ja WC-merkki

 Tietyt asiat ovat ikuisesti muodissa, kuten kalapuikkoviikset (Tämä vaan on luonnonlaki. Itse kuulun siihen
sukupolveen, jonka isillä oli viikset ja taas ne ovat in, erityisesti hipstereiden keskuudessa.
Viikset on hyvät. Viiksillä saa kömöjä.). Kalapuikkoviiksien lisäksi on trendikästä omata pöytä olohuoneessa ja tämän pöydän kannattaa olla riittävän pieni jotta tilaa säästyy kaikkeen tarpeelliseen, esimerkiksi kömöjen kaatamiseen (Itse suosin ahtaissa paikoissa jalkapyyhkäisyä, tosin jos on enemmän tilaa käytössä, myös lonkkaheitto lähtee lonkalta.). Jotta pysytään asiassa, tiivistettynä olohuoneessa on hyvä olla pöytä ja pöydän sopii olla pieni. Nimitän tässä yhteydessä pientä pöytää viskipöydäksi.

Viskipöytä on hyvä, sen päälle voi laittaa lasillisen viskiä, merkistä ja lajista tällä kertaa viis veisaten. Viskipöytää voi käyttää myös kodin puolustamiseen, sillä voi viskata ikkunan tahi parvekkeen kautta sisään pyrkivää kissavarasta silmäkulmaan. Pöydän ehkäpä suurimpana ongelmana on se, että johtuen pöydän pienuudesta johtuvasta keveydestä (ellei pöytä satu olemaan painavemmasta aineksesta, kuten betonista), pöytä lentää kuin leppäkeihäs kun sen päälle kaatuu jos sattuu vahingossa juomaan liikaa viskiä. Pöydän voi toki pultata lattiaan.

Kuvassa viskipöydäksi soveltuva pikkupöytä, jota voi siis hyödyntää olohuoneessa viskipöytänä. Alunperin pöytä ei ole tainnut olla viskipöytä, koska sillä on kaksoisveli (tai sisar, pöydät kun ovat tietääkseni sukupuolettomia ja ne lisääntyvät näin ollen jakaantumalla) kuvan vasemmalla puolella ja harvempi veijari on niin hurja että kahta viskipöytää pitää, ellei ole täysi denso, tosin täysillä densoilla ei ole nurkassa lojuvan likaisen narkkipatjan lisäksi muita huonekaluja ollenkaan, kun kaaosjuomiselta ei ennätä sisustaa. Pöydän päällä on jotain jauhomaista juttua. En omista kyseistä pöytää, vaan se on viaton ja ei varsinaisesti liity mihinkään. Ihan kiva pieni sisustusvinkki kuitenkin.

Blogimerkinnän toinen loistava suositus liittyy huoneista pyhimpään, nimittäin vessaan. Perustelen vessan nimeämistä pyhimmäksi huoneeksi sillä, että elää voi ilman makuuhuonetta tai keittiötä, muttei ilman vessaa. Ihan hyvin voi vetää tirsoja kaakelilattialla ja syödä pelkkiä kylmiä kolmioleipiä. Varsinainen vinkki liittyy siihen, että kaupasta löytyi kiva pieni WC-merkki. Sen voi laittaa oveen. Merkki ehkäisee tehokkaasti erehdyksissä tapahtuvaa komeroon virtsaamista. Komeroon tarpeensa tekevä kaveri ottaa henkisessä mielessä pahemmin selkäänsä kuin Bruce Willis fyysisesti kaikissa Die Hardeissa yhteensä. Kyseisen näyttelijän kohdalla on hyvä huomioida myös ansioituneisuus krapulaisen poliisin
hahmon tulkitsemisessa. Willis todennäköisesti tekee tarpeensa kavereidensa komeroon ihan vaan siksi koska hän voi ja kukaan ei uskalla sanoa mitään.

Kuvassa WC-merkki. kyseisen merkin omistan. En laittanut sitä kepposena komeron oveen, koska siinä tekisi hallaa lähinnä itselleen. WC-kyltti on tyylikkäästi kromin värinen, aivan kuten T-600-mallin terminator, jolta on puhdistettu lihat ja roippeet ympäriltä räjähdyksen voimalla. Yksinkertainen on kaunista ja tässäkin tapauksessa on hyvä käyttää selkeää kylttiä jossa lukee oven takana olevan huoneen nimi sen sijaan että on ärsyttävä kuva pottapojasta tai -tytöstä. Oikeasti niitä vihaa kaikki, jopa ne, joiden vessan ovesta kyseinen merkki löytyy. Ne joilta kyseinen merkki löytyy WC:n ovesta, minun kanssa merkit voi vaihtaa merkkiin, jossa nelikätinen mutantti kusee pulloon.

WC-merkki ehkäisee tehokkaasti myös WC:n sijainnin kysymistä jos sattuu tulemaan kuseskelevia vieraita kylään. Tämä vähentää turhan rupattelun määrää ja voi keskittyä tehokkaasti asian puhumiseen, aivan kuin tässä blogissakin tehdään kaiken aikaa.