Matkakaiutin

Elämässä pitää olla tavoitteita,mielellään edes jollain mittarilla realistisia sellaisia. Sillä ei sinänsä ole paskanhaileenkaan merkitystä, että mitä ne tavoitteet ovat tai että toteutuvatko ne ylipäänsä elämän aikana, sillä keskeisintä on niiden tavoitteiden tavoittelu, ei se varsinainen määränpäähän pääseminen. Toteutumisen jälkeen tavoite nimittäin ikäänkuin menettää merkityksensä. 

Useampi vuosi sitten Ruotsissa kohistiin kun Prinsessa Madeleinen silloinen äijä petti sitä jonkun norjalaisen käsipalloilijan kanssa. Miettivät varmasti päänsä puhki sitä, että mikä mielenvikaisuus ajoi miehen tekoon, vaikka vastaushan on ilmiselvä: kun deittailet jo sitä hyvännäköistä prinsessaa, niin hittoonkos siitä voi enää mihinkää mennä. Kuningattaren pokailuun kun on tuossa vaiheessa peliä jo vähän mennyt mahdollisuuden ikkuna kiinni.  Bernadottet on muutenkin mokomia nousukkaita. Tämä sanottuna siis pidän kyllä sitä käsipalloilija-silppuriin hairahtunutta kaveria ihan torspona, mutta ymmärrän mielenliikkeet taustalla. Tai sitten en.

Itse tykkään pitää elämässä aina jotain muutaman vuoden tavoitteita, jotta minulla on joku syy nousta aamulla ja olla juomatta kolmea kaljaa ihan joka päivä. Sitten välistä tulee niitä sivutarinoita, harrasteita ja ostoimpulsseja, joita noudatetaan mikäli niiden tavoittelussa on mieltä. 

Kuvassa yksi lyhyen matkan tavoitteistani, nimittäin bluetooth-kaiuttimeni. Sopii oikein hyvin puistohommiin kuin myös kotisoittoon. Menee ihan yllätyksenä nätisti yheen tuon sohvan värin kanssa, mikä oli täysin suunnittelematonta. Itse häärään kotona milloin missäkin huoneessa, niin siksi tuollainen sopivankokoinen kannettava malli on hyvä. Kyseinen kajari on täysin vedenkestävä, mutta en ole raaskinut laittaa sitä vielä täysin uppeluksiin. Kajari löytyi netistä hullusta tarjouksesta, joka poistui heti seuraavana päivänä, kun olin tuon ostanut. Säästin jumankauta neljäkymppiä! Sillä saa vaikka mitä!

Mikrotavoitteita kannattaa seurata, mikäli niistä koituu oikeasti sellaista hyötyä, joka tuntuu myös tavoitteen saavuttamisen jälkeen. Muuten tavoite on melko pointless ja saa sen tavoittelun itsessäänkin tuntumaan vähän siltä kuin olisi syönyt tuhkaa. Tuhkaa taas ei kannata syödä, koska se on todella likaista ja laittaa yskittämään.