Jalkoihin kohdistuvassa kesäpukeutumisessa voi ottaa tiettyjä vapauksia talvipukeutumisen vastaaviin tekijöihin nähden (talvella voi oikeastaan käyttää vain farkkuja sekä myös suoria housuja jos haluaa oikein huikennella) ja tilanteesta kannattaa ottaa kaikki ilo irti. Sortsien (aina ilman h:ta) käyttäminen on sallittua, varsinkin jos omaa massiiviset pohkeet, kunhan kyseiset vaatekappaleet eivät ole liian pienet eikä myöskään liian isot. Tämä kirjoitus ei kuitenkaan käsittele sortseja, vaan kesäpukeutumisen kruununjalokiveä, puuvillahousuja.
Itse en löytänyt puuvillahousuja, yllätys yllätys, tosiaankaan omasta ansiostani, koska olin nuorempana aika ahdasmielinen pukeutuja. Puuvillahousut ovat joka tapauksessa hyvät. Ne jalassa tulee väistämättä tunne kuin olisi töissä haaremissa (vartijana, ei kuohilaana) ja housut ovat viileät kuin Kilimanjaron rinteillä puhaltava syksyinen tuuli. Puuvillahousut antavat käyttäjästään trendikkään vaikutelman ja huokoisen kankaan ja hinnan ansiosta ei haittaa vaikka tippuu kebabit syliin kesällä aamuneljältä, lokkien laulaessa murheellista lauluaan seuraavana päivänä vartovasta katabolisesta tilasta. Mikäli on onnistunut linjaamaan kömön matkaansa, edellämainittu ei edes vituta. Vähän pitää olla kebabia sylissä.
Puuvillahousut menevät järjettömän hyvin yhteen hihattomien paitojen kanssa, tosin näiden käyttämisessä tulee harrastaa harkintaa ettei saa mulkun mainetta. Koska itseni kohdalla kyse ei ole enää vain maineesta, yhdistelen em. vaatteita yleisesti ja taitavammin kuin Gretzky pelasi lätkää 80-luvulla. Puuvillahousujen kanssa jalkaan voi vetäistä sandaalit, jotka ovat muuten hedonististen jalkineiden aatelia, koska itse Hedoniksellakin oli sellaiset.
Loppukaneettina haluaisin vielä todeta, että en tosiaankaan toivo että kukaan muu mieshenkilö ikinä ostaa puuvillahousuja, koska ne ovat minun juttuni. Mikäli näen tälläisiä käytettävän yleisesti, rosiksessa tavataan, patentti puuvillahousujen käyttämiseen on nimittäin vetänyt jo tovin. Ainakin pitää maksaa rojaltit.
Itse en löytänyt puuvillahousuja, yllätys yllätys, tosiaankaan omasta ansiostani, koska olin nuorempana aika ahdasmielinen pukeutuja. Puuvillahousut ovat joka tapauksessa hyvät. Ne jalassa tulee väistämättä tunne kuin olisi töissä haaremissa (vartijana, ei kuohilaana) ja housut ovat viileät kuin Kilimanjaron rinteillä puhaltava syksyinen tuuli. Puuvillahousut antavat käyttäjästään trendikkään vaikutelman ja huokoisen kankaan ja hinnan ansiosta ei haittaa vaikka tippuu kebabit syliin kesällä aamuneljältä, lokkien laulaessa murheellista lauluaan seuraavana päivänä vartovasta katabolisesta tilasta. Mikäli on onnistunut linjaamaan kömön matkaansa, edellämainittu ei edes vituta. Vähän pitää olla kebabia sylissä.
 |
| Kuvassa toiset puuvillahousuni. Lahkeiden näppärät narut mahdollistavat housujen käyttämisen jopa kaltaiseltani persjalkaiselta. Housujen sopiva löysyys tuo mukavan rennon tunteen, antaen kuitenkin samalla sen vaikutelman että pukeutuminen on ollut jokseenkin harkittua. Myös kömöt, nuo elämänlaivaani jatkuvalla syötöllä karille houkuttelevat seireenit, tykkäävät puuvillahousuista, koska A) itse en olisi ikinä keksinyt moisia ostaa ja B) linjasin juuri äsken näin. |
Loppukaneettina haluaisin vielä todeta, että en tosiaankaan toivo että kukaan muu mieshenkilö ikinä ostaa puuvillahousuja, koska ne ovat minun juttuni. Mikäli näen tälläisiä käytettävän yleisesti, rosiksessa tavataan, patentti puuvillahousujen käyttämiseen on nimittäin vetänyt jo tovin. Ainakin pitää maksaa rojaltit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti