torstai 7. elokuuta 2014

Semipitkähihainen paita

Yläruumiin verhoaminen on yleinen käytäntö länsimaisessa kulttuurissa, itseasiassa paljas ylävartalo on julkisella paikalla harvemmin suotavissa oleva asia, ellei sitten satu tuntemaan jotain Scandinavian Hunksin jäsenistä. Mieshenkilöt verhoavat ylävartaloaan yleensä "paidalla". "Paita" on hyvä. Naiset tykkäävät yleisesti miehistä joilla on paita päällä, ellei mies sitten satu kuulumaan tämän bloggauksen ensimmäisessä lauseessa mainittuun ihmisryhmään. "Paita" suojelee suojelee myös kylmältä. Paidan sivuosissa on käsiä varjelevat hihat, tosin myös hihattomia versiota paidoista on olemassa. 

Hihoja on kolmenlaisia: lyhyitä, semipitkiä ja pitkiä. Hihattomuutta ei lasketa hihapituudeksi. Naisten paidoissa hihojen semipituus ei ole samanlainen kauhistus kuin miestenpaidoissa, mutta naistenpaitatietoutta mies tarvitsee yhtä paljon kuin keripukkia, mikä on muuten vekkuli nimitys taudille joka tappaa hoitamattomana. Tämän jälkeen lienee sanomattakin selvää, että mikäli aikoo ostaa jollekin kömölle jotain kivaa, ei kannata ostaa paitaa.

On myönnettävä, että semipitkähihainen paita on hipsterivaate, ja hipsteriys itsessään on yhtä siisti juttu kuin sukupuolitaudin nappaaminen. Semipitkähihaisen paidan kohdalla hipsteriefektin negatointi onnistuu ylittämällä painoindeksilukema 27 niin, että kerätty ylivoima ei ole kertynyt yksinomaan vatsan seutuville. Hipster ei voi olla ihmispanssarivaunu. Hipsterimieheksi erehtymiseltä välttyy myös käymällä oikeissa töissä (oikeita töitä ovat mm. sellunkeitto, LVI-hommat sekä taloushallinto), nostamalla vähintään oma paino penkistä (minkä tekee muuten meidän mammakin) ja ajamalla naamakarvoitus useammin kuin kerran kuukaudessa (maitohaivenet voi myös pyyhkäistä pois karkealla paperilla). Naisten kohdalla pätee samat kriteerit, paitsi naamakarvoja ei tarvitse ajaa ollenkaan, eikä penkkipunnertaa (tämä on korvattu 2400 metrin tuloksella Cooperin testissä).
Kuvassa semipitkähihainen paita, niin ryppyisenä kuin luoja on sen tarkoittanut olevan. Rypyistä pääsee eroon pukemalla paita, paidan pitää tuntua päällä. Hihojen suissa on huippumodernit, valkoiset, napeilla toimivat hihanlyhennysjutut. Paidassa on myös valkoinen kaulusjuttu, joka estää sen ettei ihoa näy liikaa; nyt ei eletä enää 70-luvulla ja harva mies on kuitenkaan Burt Reynolds nuorena, paitsi tietenkin Burt Reynolds 40 vuotta sitten.

Summa summarum, tämän ajatusten Kymijoen lopullisena tarkoituksena oli täsmentää että hipstervaatteet ovat käyttökelpoisia, mikäli vaan niitä ei käytä samalla lailla kuin hipsterit ja kun ei pukeudu täysin hipsterlookin mukaisesti. Kaikki tietänevät mitä tarkoitan hipstervaatteilla, joten en ryhdy tarkentamaan asiaa. Edellinen kehoitus ei kuitenkaan tarkoita että kannattaa ylipäänsä pukeutua hipstervaatteisiin, sillä se on kuitenkin kahdeksas kuolemansynti. Paheiden määrän ollessa vakio, jotain syntejä kuuluu kuitenkin tehdä ja kuolemansynti on aina kuolemansynti. Seitsemästä alkuperäisestä oma suosikkini on kaikessa absurdiudessaan mässäily.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti