Oleskeluhousut

Vapaapäivänä tai iltaisin kotona hengaillessa pukeutumisessa mietitään yleensä lähinnä käytännöllisyyttä, eikä niinkään ulkonäköä (sama pätee myös hiphop-keikan esiintyjien pukeutumiseen, pl. vaatteiden käytännöllisyys). Parhaita vaatteita edellä mainitunlaiseen ajanviettoon ovat sellaiset vaatteet, joita ei varsinaisesti voisi edes käyttää muissa tilanteissa, jättäen huomioimatta vaatteet joita ei voi käyttää missään tilanteessa, kuten lappufarkut. Kotona oleskelua varten minut painostettiin tein itsenäisen valinnan hankkia olohousut, tai miksi niitä nyt sanotaankaan. Olohousut jalassa tuntuu siltä kuin ei olisi housuja ollenkaan jalassa. Tämä tunne on hyvä, samaa mieltä ovat taatusti ainakin aina toogassa heilunut Sokrates sekä nykykuuluisuuksista ainakin M-junalle vilauttelija. Toki voi olla myös ilman housuja, mutta tällöin ei jää mitään mielikuvituksen varaan ja jos tulee vieraita kylään, he yllättyvät todella.

Oleskeluhousut jalassa tulee heti kotoinen fiilis ja tuntuu siltä kuin olisi lauantai-aamu; viikonloppu vielä suurelta osin edessä, eikä sen suurempi kiirus mihinkään. Oleskeluhousut jalassa on nopea paeta, jos asunnossa syttyy spontaani tulipalo ja jos housut ottaa jalasta, niitä voi käyttää näppärästi vaikkapa kääntöveitsellä varustautuneen hyökkääjän torjumiseen (pistohyökkäyksen voi väistää sivulle ja pyöräyttää housut veitsikäden ympärille. Hyökkääjää voi tämän jälkeen kuristaa housuilla ilman että jää rumia jälkiä kaulaan.). Lisäksi olohousut luovat ihmiselle mielikuvan keskiluokkaisuudesta (mikä itsessään on sosiaalinen konstruktio ja ihmiset eivät tod.näk. oikeasti hahmota sitä, kuuluvatko oikeasti keskiluokkaan), ainakin niille jotka ovat katsoneet amerikkalaisia elokuvia (niitä kivoja perheleffoja joissa ei lahdata kolmasosaa jonkin muun mantereen paikallisväestöstä). Myös ukemit, sudokut, kamasutrat ja harakirit luonnistuvat paljon vetreämmin oleskeluhousuissa.

Kuvassa ruudulliset oleskeluhousuni, materiaalina puuvilla. Keveät kuin etelätuuli ja joustava vyötärönauha takaa nopean pukeutumisen ja riisumisen, joten housujen käytännöllisyys on sinällään kiistatonta. Housuissa on myös kätevät taskut joissa voi varastoida tavaraa, kuten maitolitraa. Ruudullinen kuviointi mahdollistaa maastoutumisen ruudullisiin vaatteisiin pukeutuneiden ihmisten laumaan; näin petoeläinten saalistus vaikeutuu kun ne eivät välttämättä hahmota saalisihmisten muotoa.

Pidemmittä puheitta toteankin, että jokaisella on hyvä olla olohousut kotona, piste. Joka väittää muuta, kerjää allekirjoittaneelta haastetta oikeuteen, syytekohtina sananvapauden kahlitseminen ja kahlitseminen. Kahlitsemisesta syyttämiseltä on hyvin vaikea puolustautua, sillä kukaan ei usko että ihmistä syytettäisiin kahlitsemisesta vailla perää. Viimeistään villit huhupuheet ja sosiaalisen median lynkkausviestit hoitaisivat rankaisemisen vaikka oikeuslaitos ei tähän lähtisi.

Designsuihkepullo

Siivoamisessa jokaisella tuntuu olevan omat juttunsa ja minun kohdallani mielenkiinto kohdistuu tiskeihin; jätän harvemmin tiskejä lojumaan koska ensinnäkin likaisten astioiden vuori houkuttelee banaanikärpäsiä, hipstereitä ja muita ihmisen loisia, sekä toiseksi pinttyneen lian irti saaminen vie enemmän aikaa, mitä voisi käyttää vaikkapa ihmisiä kateelliseen sävyyn haukkuvan, helvetin huonon blogin kirjoittamiseen. Nykyisessä asunnossani ei ole astianpesukonetta, koska se ei mahtuisi mihinkään noin kahden neliön keittiössäni. Voisin yrittää tässä yhteydessä myös yrittää kiillottaa kilpeäni väittämällä olevani pesukoneeton säästääkseni luontoa, mutta kun astianpesukone käsittääkseni käyttää vähemmän vettä kuin käsitiskaus (vai oliko näin vain pyykinpesun kohdalla? Vain merimies sen tietää.), en ole täysin varma kuinka paljon ekologisempaa toimintani on ja kun kuitenkin olen astianpesukoneen joskus omannut, ei tämä brassailu menisi läpi kuitenkaan.

Tiskaukseen kopioin työmaalta hyvän käytännön konstin, jota siis nykyään hyödynnän: laittamalla pesuaineen vedellä lantrattuna suihkepulloon, annostelu käy ripeästi ja pulloa voi huoletta säilyttää näkösällä kun raskaan empiirisen aineiston todistuksella (olen pari kertaa huomannut asian) joillakuilla kömöillä saattaa olla tarve kätkeä pesuaine kaappiin. Voi olla että olen sovinisti kun väitän näin, kun minulla ei ole käsitystä tekevätkö miehet näin. Itse en tee. Laitan astianpesuainepullon olohuoneen pöydälle jotta kaikki näkevät (Edellinen oli posketon valhe. Minulla ei ole olohuoneen pöytää.). Suihkepullon näkösällä oleminen asettaa tuki haasteensa sisustuksellisessa mielessä, sillä ruma ruiskupullo keittiön altaan tuntumassa pilaa keittiön tehokkaammin kuin ruokottomat jutut lopettaa ensitreffit tai hoitamaton kuppa syö nenän ja aivot (tulee haavoja naamaan ja pitää käyttää naamiota, ts. käy Borgiat, kts. Cesare Borgia).  Pitää siis olla komia suihkepullo ja itseltänihän luonnollisesti löytyy sellainen.

Kuvassa designsuihkepulloni, suunnittelijan nimi löytyy järkyttävän isoilla kohokirjaimilla toiselta puolelta pulloa. Ei ole Warhol. Oikeasti ostin pullon vähän vahingossa kun en löytänyt halvempia kyseisestä saupasta missä shoppailin, mokomat paskiaiset varmaan piilottaneet peruspullot että designkrääsä myisi paremmin kun ei kukaan kuitenkaan jaksa juosta ympäri kaupunkia suihkepullojen perässä. Väri voisi olla kait joku muukin, ei noita kait ollut kuin limettinä. Suihkepullolla voi kanssa tarvittaessa suihkuttaa aamulla epämukavaksi osoittautuneen yöseuran ulos asunnosta, jos siis ei tohdi pyytää poistumaan ja kokee olevansa suoran toiminnan ihminen, kuten Charles Bronson "Väkivallan Vihollinen"-elokuvasarjassaan. Päähenkilö oli muuten kaikkea muuta kuin väkivallan vihollinen. Suomentajille papukaijamerkki. Suosittelen kolmososaa. 

Antakaa siis suihkepullolle mahdollisuus. Suihkepullo astianpesuaineen annostelussa on hyvä, näin voi kätkeä fairypullon vaikkapa ydinjätehautaan Cheekin koko tuotannon kera (Cheekin kipaleiden puoliintumisaika on tosin noin viikko). Voi olla kanssa fiksua merkitä pulloon että siellä on astianpesuainetta, muuten voi joutua huonekasviostoksille, mikä on aivan sietämätöntä, tuottaa lähes fyysistä kipua, ei kuitenkaan sentään huonekalukauppaan joutumisen tasoista piinaa. Ihan sama onko nurkassa Jukkapalmu, Jukka Poika vai mikälie. Omassa asunnossani ainoana huonekasvina on tällä hetkellä asunnon asukas. 

Eeppinen viskipullo

Normaalien, jonkun varsinaisen funktion omaavien huonekalujen lisäksi sisustajan on hyvä huomioida myös muun tilpehöörin merkitys optimaalisen feng shui:n aikaansaamisessa asuntoon. Tosimiehet eivät yleensä pientä tilpehööriä harrastele, eikä sille tiellä pidä lähteäkään. Liiallinen tilpehööri kun tarkoittaa automaattisesti  enemmän pölyjen pyyhintään tuhlattua aikaa, joka voi pahimmassa tapauksessa tarkoittaa konkreettisesti sitä, että viikossa menee puoli minuuttia vähemmän aikaa laskuhumalassa baarissa notkumiseen tai lonkan vetämiseen. Liiallista tilpehööriä kalusteiden päällä pitää siis olla suhteellisen vähän, sillä ne ovat kauhistus, josta Mooses vetäisi pahemmat kilarit kuin kultaisesta vasikasta aikanaan. Jotta feng shui tulisi huomioitua ettei Buddhan tarvitsisi vetää isomman luokan herneenpalkoa vasempaan sieraimeensa, pakollista tilpehööriä tulee kuitenkin hankkia, pitäytyen kuitenkin johtoajatuksessa että tilpehöörin on oltava barokkimaisen massiivista ja vähän koloja ja suoria pintoja omaavaa, jotta minimoidaan pölyn kerääntyminen.

Tilpehööriä hankittaessa tulee aina huomioida, että mikäli esinettä käytetään sisustamiseen, sillä pitää olla myös jokin varsinainen käyttötarkoitus hyvältä näyttämisen ja tyhjän tilan täyttämisen lisäksi. Tarpeettoman tilpehöörin hankkiminen on massiivinen virhearvio, joka on kokoluokaltaan samaa tasoa kuin minkä Ikaroksen isä teki käyttäessään vahaa poikansa siipien sidosaineena (mikäli teen joskus pojalleni siivet, käytän Bostikkia. Tähän sisältyy oletus, että jakaannun jossain vaiheessa.), tosin eeppisemmän virhearvion teki tarun sepittäjä kun ei huomioinut että korkeammalle noustaessa ilma ei varsinaisesti lämpene (Homeros ja muut sen ajan sanasepot eivät varsinaisesti harrastelleet fysiikan, saati sitten muiden tieteenlajien tutkiskelua. Omassa Iliaassani Akilles heittää veivinsä ensimmäisenä otettuaan nuolta rintaansa ja sankarilaulut jäävät laulamatta. Hedonis pöllii sotavainajilta saalista ja vetää muuten lonkkaa kedolla.). Oma loitelias sisustusvinkkini tähän tilanteeseen onkin entisestä raatamispaikastani saatu tyhjä viiden (tai neljän ja puolen tai jotain, senkin pilkkua raa'asti hyväksikäyttäjät otukset) litran leka. Pullossa voi säilöä jotain, sillä voi puolustautua epämiellyttävää tunkeilijaa vastaan (miellyttävälle tunkeilijalle voi tarjota vihreää teetä) ja se luo miehekkään säväyksen luolaan asuntoon.

Kuvassa eeppinen viskipullo. Varsinaisesti pullo sisältää tällä hetkellä vain roposia joita yritin sinne keräillä, menettäen kuitenkin mielenkiintoni jossain vaiheessa kun lähemmäs viiden litran leka täyttyy viisisenttisillä verrattain hitaasti. Pullon alkuperäinen sisältöhän oli viskiä, tarkemmin sanottuna irlantilaista sekoitus sellaista, tislattu kolmesti jotta tissiposketkin ja muut hipsterit voivat hifistellä polttamatta kurkkusiaan, jääpalat lasissa kolisten, alfaurosten juodessa tynnyrinvahvuista raakana, yksin pimeässä. Noh, pullo on pullo ja se on pääasia. 

Jos siis tarvitset miehekästä feng shui:n luojaa, valitse pullo, ja mielellään sellainen joka on joskus sisältänyt alkoholia ja etikettien täytyy olla tallella. Pullo on hyvä. Kaikki tykkäävät pullosta, jopa Sibeliuskin, joka vietti kyseisen veijarin kanssa parhaillaan pitkiäkin aikoja yhdessä samaan soittoon.