Kesäkengät

2010-luvun ajassa elävä mies ei tarjoa, hänelle tarjotaan. Tästä samasta syystä myöskään kaksi ajassa elävää, miehistä sillä lailla pitävää miestä, eivät ikinä tarjoa juomia toisilleen, paitsi jos on toisen vuoro mennä tiskille. 2010-luvun mies on hetkessä kiinni oleva metropoliitti, jonka habitus istuu tilanteeseen kuin katolinen pappi rippituoliin. Jotta menee läpi kanssaihmisille uskottavasti 2010-luvun miehenä, vaatetuksen tulee olla aina kohdallaan. Ajankuvaan ja vuodenaikaan sopimaton pukeutuminen aiheuttaa nimittäin maineelle pahan kolauksen nopeammin, kuin ehtii sanoa setämies. 

Paras ostos on yleensä sellainen ostos, jonka tekee vähän vahingossa, kun sattuu olemaan massia yllä. Kömötkin tykkää sellaisesta itsevarmasta massimiehestä. Jos menee ostelemaan juttuja ihan asioikseen, niin tasan ei muuten löydä mitään. Tästä vankkana todistusaineistona se, että minäkin löysin kesäkengät ihan vaan kun olin kenkäkaupassa aveccina.

Hesalaiset sanovat kenkiä skloboiksi, mikä on uskomattoman hankala sana lausua kolmen promillen humalassa (kolmen promillen humalassa tosin mikä hyvänsä sana on hankala lausua). Kengät on kuitenkin tärkeä juttu olla, etenkin kun asustaa näin pohjoisessa sijaitsevassa ja kylmässä maassa. Neljä vuodenaikaa tekevät sen, että ympäri vuoden ei voi olla nahkanaruilla jalan ympäri sidotut kuutinnahkariekaleet jalassa, joten 2010-luvun hedonisti-metropoliitilla pitää olla myös kevyempää jalkinetta olemassa. 

Kuvassa kesäkenkäni, mukavasti tummansiniset. Koko on 41, ja kuten pienijalkaisista miehistä yleisesti puhutaan, heillä on myös pienet kengät. Kesäkengät ovat kankaiset ja hyvät. Oikea kenkä on ikävästi hangannut akillesjänteeseen Horuksen silmää suuremman hiertymän, mutta kyllä se siitä lähtee, kun vaan jaksaa käyttää rakkolaastaria. Ostin kengät noin kolmen minuutin harkinta-ajalla, mikä on ruhtinaallinen aika ostopäätökseen. Vähän saatoin kokeilla vasenta kenkää jalassa, mikä perhana ei paljastanut, että toinen kenkä se hiertää minkä ehtii.

Kesäkengät on hyvä olla, jos ne ovat oikeanlaiset, ne menevät niin patikalla kuin kuunarin kannella skoolatessa. Kesäkenkien merkillä ei ole tosiasiassa paskankaan väliä, koska kenkien merkkiä katsovat tarkasti vaan siinä määrin pinnalliset ihmiset, että niitä on se kaksi prosenttia väestöstä. Nämä vempulat ovat vielä sellaisia, että kuppaavat merkkikenkäihmiseltä velatkin, jos vaan kuppaamaan pääsevät. Toisekseen ne kahdensadanviidenkympin merkkikengät ottaa kuitenkin kolhua osuessaan kärki edellä rappuseen, mikä taasen harmittaa aika pirusti enemmän nousukasta oikeistokommaria kuin harmittaisi kolmenkympin sklobot jalassa tallaavaa hedonistirenttua.