Kömöjen kaataminen on kiinni asenteesta, ikävästi tosin joillakuilla on tapana syyttää asiasta täysin toissijaisia asioita, kuten vaatetusta tai maahanmuuttajia, vaikka asioiden välillä on yhtä paljon yhtenäistä kuin pingviineillä ja maapähkinöillä, joista jälkimmäiseksi mainituilla tosin on se yhteinen piirre, että molempien kanssa voi nauttia ruokajuomana chardonnayta. Vaikka asenne onkin merkittävin juttu, jotta mieshenkilö voi olla kuin moderni Auervaara (mielellään sellainen, joka ei sumuta rahoja samalla, vaan pyrkii viemään ainoastaan kunnian, vaikkakin nykykäsityksen mukaan, sukupuolesta riippumatta kuka hyvänsä voi hyppiä sängyssä kenen hyvänsä kanssa ja asialla ei ole mitään tekemistä kunnian kanssa, ja hyvä näin.), flaksin käyminen rakentuu myös toissijaisten seikkojen ympärille. Yksi hyvä keino on olla tilanteen, paikan ja kohteen suhteen oikein pukeutunut. Hallittu pukeutuminen on hyvä keino saada toivottua huomiota, eikä sinällään kannata vielä huolestua jos homma ei ole täysin vielä hanskassa, kömöt yleensä jättävät pukeutumisen saralla tehdyt pienehköt harha-askeleet tietoisesti huomioimatta. Omalla kohdallani pukeutumisvirheet ovat yleisiä ja siten myös seuraani eksyneitä ihmisiä yhdistää poikkeuksellinen hoivavietti, taipumus empatiaan ja heidän kohdallaan myös armolla on merkittävä rooli pariutumiskysymyksissä.
Yleinen junttimaisuus ja turvenuijamaisesti pukeutuminen on mielenkiintoinen seikka sinällään (kuriositeettiseikkana, kuuntelen tätä kirjoittaessani Popedaa, olen seitiohuessa ja en ole pukeutunut housuihin.), mutta ylipäänsä vaatetuksessa on tärkeää keskittyä paikalliseen ja ajalliseen sijoittumiseen, yleisten trendien rajoissa pukeutumisen sijaan. Jokainen yksittäinen valtio sisältää helkkarinmoisen kokoelman eri kulttuureita (Väite voi olla vaikea sulattaa, mutta näin se vaan on, ja jos ette allekirjoita, haistakaa huilu, senkin mistään-mitään-tajuamattomat monokulttuuriperkeleet! Selventäisin asiaa polveilevasti, mikäli en tosiaan olisi seitiohuessa, mutta näin ei vaan satu olemaan.), mukaanlukien nuoret, vanhat, alakulttuurisankarit, kuten vanhan koulukunnan sosialidemokraatit, ja muut veijarit. Näin ollen on oleellisempaa sulautua hetkessä vallitsevaan kulttuuriympäristöön, yleisten trendien mukanajuoksemisen sijaan.
Yleinen junttimaisuus ja turvenuijamaisesti pukeutuminen on mielenkiintoinen seikka sinällään (kuriositeettiseikkana, kuuntelen tätä kirjoittaessani Popedaa, olen seitiohuessa ja en ole pukeutunut housuihin.), mutta ylipäänsä vaatetuksessa on tärkeää keskittyä paikalliseen ja ajalliseen sijoittumiseen, yleisten trendien rajoissa pukeutumisen sijaan. Jokainen yksittäinen valtio sisältää helkkarinmoisen kokoelman eri kulttuureita (Väite voi olla vaikea sulattaa, mutta näin se vaan on, ja jos ette allekirjoita, haistakaa huilu, senkin mistään-mitään-tajuamattomat monokulttuuriperkeleet! Selventäisin asiaa polveilevasti, mikäli en tosiaan olisi seitiohuessa, mutta näin ei vaan satu olemaan.), mukaanlukien nuoret, vanhat, alakulttuurisankarit, kuten vanhan koulukunnan sosialidemokraatit, ja muut veijarit. Näin ollen on oleellisempaa sulautua hetkessä vallitsevaan kulttuuriympäristöön, yleisten trendien mukanajuoksemisen sijaan.
Toivon mukaan tämä kirjoitus opetti jotain. Jos ei, en oikeastaan välitä, vaan kirjailen lisää jahka ehdin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti